No sitten niiden kuvien yhteydessä saatiin jotain muutakin. Ilmotus vanhempainillasta, ja joku fucking lista leirikoulusta. Eipä sitten mennäkään sinne Puolaan. Ei, eipä tietenkään. Pysytään vaan kotimaassa, rakkaassa Suomessa! Minä taidan kyllä ainakin pysyä tätä menoa koululla.
Vikoilla tunneilla oli sit suunnistusta. Käveltiin H:n kanssa ainakin seitsemän kuolettavaa kilometriä jonneki järven perälle ettimään yhtä rastia. No, sitä ei tietenkään heti löytyny ja ite meinasin jo luovuttaa, kunnes sitten tajuttiin se kartta silleen kunnolla, että löydettiin se rasti sitten siitä maasta. Sen jälkeen meitä alkoi kyllästyttää, kun edessä olisi ollut vielä matikan tukiopetus. Niinpä sit mietittiin, että hei, onhan tässä vielä aikaa, kierretään tää järvi ympäri. :-----D Mikä idea se oli...?
Onneks vaan käännyttiin kuitenki aika nopeesti takas, kun tajuttiin, että kello alko olla jo paljon.
Salen pihan edessä meidän opettaja sitten tuli autolla vastaan (näytti vähän aikaa, että se olis meinannu ajaa meidän päälle). Se tuli siihen ihan meidän viereen seisomaan, että varmasti haistaa, jos oltais käyty röökillä.
Opettaja: "Nyt on kyllä pakko kysyä, että missä hoossa te olette olleet? Seuraavaksi olisin soittanut poliisit teidän perään. Teillähän on tukiopetus vielä tämän jälkeen."
Minä: "No me etittiin niitä rasteja ja sit tajuttiin että H:n kännykkä oli tippunu ja ruvettiin ettii sitä."
O: "...Ahaa. No, löytyikö se kännykkä?"
H: "Joo, yhen kiven takaa."
O: "...Ahaa. No, löytyikö se kännykkä?"
H: "Joo, yhen kiven takaa."
Sit se onneks päästi meidät homehtumaan sinne tukiopetukseen. Oltiin kyllä aika yllättyneitä, että herranjestas, mikä ihme se soitto poliiseille oli? :D Eihän me oltu ku vartti myöhässä...
Nyt tää ilta on sit kulunu syöden ja lukien englannin kokeeseen! Harmittaa, kun tein eilen tuon dipin vahingossa vanhaan kermaviiliin, nii syön nyt sit pelkästään noita sipsejä. Mutta nyt taidan tästä häipyä vaikka piirtelemään jotain randomia! Moro!
 |
| Se ei koskaan suostu kattoo kameraan :( ♥ |
♥:llä Emma
